keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Haaste 217.

Valokuvatorstain haaste 217. Kuvapeitto lauantai aamusta.

Mistä on lauantaiaamupäivä tehty?
Lapsen herätyksestä. Lämpimästä kääröstä vieressä. Lastenohjelmista. Kahvista.
Unisista varpaista. Sylittelystä. Neulomisesta.
Vauvan jokellusta. Maidosta. Lisä kupillisesta kahvia. Herkuista.
Kunnon aamupalasta - mustikoista ja puurosta. Pukemisesta.
Käynistä puutavaraliikkeessä. Puuhailusta. Pihatöistä.
 Lounaasta ja päiväunista ZZzzz.








Näistä oli lauantaiaamupäivä tehty.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Lahkeiden uusi elämä


Lapsen pipo alkoi olla aikansa elänyt eikä uutta kivaa tuntunut löytyvän kaupasta.
Millainen? No ,Turkoosi.
Turkoosi on päivän väri, tai paras väri ikinä - lapsen mielestä. Kesällä syötiin vain turkoosia jäätelöä (Valion vanilja eskimo= turkoosi jäätelö)..
Nyt tyttö kuitenkin sai mustan pipon, jossa on hipaus turkoosia väriä antamassa.
Pipo sai arvovaltaisen raadin hyväksynnän.
Onko hyvä? "joo. Tummee niinku äiti sulla ja turkoosia".



perjantai 23. syyskuuta 2011

Kurpitsakarnevaalit








Teimme tänään onnistuneen syysretksen Koiramäen Pajutallille Tuusulaan. Pajutallilla vietetään sarjaassaan ensimmäisiä Kurpitsakarnevaaleja tänä viikonloppuna. Me kävimme katsastamassa karnevaalitunnelmaa ja maistelemassa kotoisan kahvilan antimia ja tunnelmia. Koiramäen kahvilan
Puoti on aivan ihana samoin kuin miljöö muutenkin.

torstai 15. syyskuuta 2011

Kasvimaalta





Syksyinen aamu kasvimaalla.. Ihan parasta. Tuoreita erivärisiä porkkanoita, nauriita, kurpitsoja ja kurkkuja. Tällä kertaa makoisat ainekset pääsivät keittoon - vaikkakin talvikurpitsa oli vielä hieman raaka.
Odotellaan siis.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Vanhasta uutta


Vanha 90-luvun alussa tekemäni ihanan paksu villaneule alkoi tuntua hieman aikansa eläneeltä ja no silloiseen aikakauteen kuuluen isolta. Siispä purin neuleen (koska lanka on ihanan paksua ja lämmintä) ja tein uuden - omasta päästä. Oma pää on vähän tyhjä näiden neulejuttujen suhteen, joten jouduin vaivaamaan siskoani muutamaan otteeseen. Hän neuloo perheessämme ihan mitä vaan. Muut tekee mitä osaa - Ria neuloo mitä haluaa omasta ja kavereidenkin päistä. Mutta neule on melkein valmis, muutama kerros vielä ja päättely. Sitten olenkin valmis kuulaisiin syyspäiviin pihalla.


torstai 1. syyskuuta 2011

Kesän satoa


Vihdoin terveenä. Tuntuu kuin koko kesä olisi mennyt vauvan tulon jälkeen sairastaessa. No, niinhän se on mennytkin. Nyt on vauva saanut nimen ja elämä alkaa palautumaan mukaviin uomiinsa. Kurpitsasatoa on kerätty - mukava sato on ollutkin. Kurpitsakeitosta on tullut perheemme suosikki. Jopa 2,5-vuotias kasviksia välttävä tyttäreni pyytää kurpitsakeittoa. Talvikurpitsat on vielä keräämättä. Koristekurpitsa sadosta tuli niin suuri että ruusukaaret näyttävät aivan Pisan torneilta - yhtä vinossa ainkin. Liekö hyvän sadon syynä lannoitteena käytetty nokkosvesi. Toimii.

Kesäkurpitsakeitto
 
1 sipuli
keskikokoinen kesäkurpitsa
kasvisliemikuutio
2 dl ruokakermaa
vettä
Öljyä
Mustapippuria
Koskenlaskija Savuporo- sulatejuustoa

Hienonna sipuli ja raasta pesty kesäkurpitsa. Jos teet isommasta kurpitsasta se kannattaa kuoria. Kuullota sipulit kattilassa pienessä tilkassa öljyä. Lisää kesäkurpitsaraaste, kuullota ja lisää hieman vettä etteivät pala pohjaan. Anna hautua - kesäkurpitsasta irtoaa reilusti nestettä joten älä laita aluksi liikaa vettä. Lisää kasvisliemikuutio ja kerma. Keitä kunnes kesäkurpitsa on pehmeää, lisää sulatejuusto ja anna sulaa.
Ota kattila pois liedeltä ja soseuta sauvasekoittimella. Tarkista maku ja koostumus. Jos on liian löysää voit suurustaa jauholla tai lisätä juustoa tai vastaavasti liian jäykän keiton voit laimentaa kermalla tai vedellä.

Lisukkeeksi: leipäkrutonkeja, keitettyä kananmunaa, raejuustoa tai paahdettuja pekonikuutioita. Tai kaikkia.
Nauti.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...