Perjantaina karautimme töiden jälkeen Loviisaan,
missä tapasimme isäni ja hänen ihanan avovaimonsa.
Hyvin nukutun yön jälkeen olimme heti aamusta kiertämässä taloja (mieheni toiveesta - hih). Teimme puolituksen joukkoomme minä ja mieheni kiersimme taloja ja
kirppareita ja loput porukasta vain kirppareita. Ja niitä oli PAALJON.
Parhaat ja melkein ainoat löydöt teimme heti aamusta Loviisan Laivasillalta maksiinien edestä.
Olemme tällä tiimillä olleet tapahtumassa kaksi kertaa ja isäni kanssa aikaisemmat kaksi.
Neljässä vuodessa tapahtuma on levinnyt ja laajentunut Wanhojen talojen ja vanhojen
tavaroiden myyjien ympäriltä hyvin laajaan kirpputori ja markkina toimintaan.
Lauantaina taloon jonotellessa tuli mieleen asuntomessut ja sirkus.
Ei sillä että asuntomessuissa mitään pahaa olisi, mutta väkimäärä ahdistaa.
Kirpputorit ovat ihania, mutta soisin sen pitämisen vain paikallisille tässä tapahtumassa.
Sadekatoksen kiinnityspaino.
Seuraavat kuvat Aleksanterinkadun kirpputorilta.
Iltapäivällä Tuhannen Tuskan-kahvilassa istuessamme ja kootessamme ajatuksia päivästä heitimme jopa ajatusta ilmaan ettemme tulisi ensi vuonna. Rakas perinne isäni kanssa päättyy, mutta taatusti löydämme jonkin toisen paikan koluta kirpputoreja ja vaihtaa ajatuksia - rauhassa.
Nähtäväksi jää tapaammeko ensi vuonna.
