Kaikkea ei voi ennakoida..

Nayttää kyllä kaikkea muuta kuin valmiilta, mutta matka on pitkä siihen mitä on mielessä.

Kuusiaita on vanha, emmekä halua luopua siitä. Tavoitteena on muokata rajapintaa keskisuurilla ja matalilla pensailla ja havuilla, jotta kasvusto olisi monimuotoisempaa ja polveilevaa.

Ensin kuitenkin täytyy raivata ja tasoittaa viime kesän kaivuu jäljet. 

Näissä tunnelmissa kesällä 2014.

Viime viikolla illat ovat kuluneet maata tasoitellessa. 

On tasoitettu ja tasoitettu, roudattu kiviä ja tasoitettu.

Viime viikonloppu kuluikin minun osalta kuusiaidan kimpussa ja hakettaessa.

Tähän (yllä) on tarkoitus siis tulla vuorimänty, muutama kääpiövuorimänty, ahomansikkaa avoimeen paikkaan, vähän kukkia, punottua pajuaitaa, penkin tapainen sekä joitain muita havuja ja pensaita 

(en ole päässyt yhteisymmärrykeen itseni kanssa eli suunnitelmat elävät)...

 Tämän alueen alustavan suunnitelman näet täältä.

p.s. Jotta elämä ei olisi liian helppoa ja auvoista - sain kokkaillessa käteen haavan, joka vaati neljä tikkiä. Taidan palkata pikku apurit kaivuu hommiin..

Hyytävää Juhannusta, auringolla

Juhannus sujui yllätysvierailujen ja pihan kunnostuksen merkeissä. Perjantaina teimme suuren niitto-operaation, eli täysin ylikasvaneen ruohon leikkauksen. Kesäkuussa ruoho kasvaa kohisten ja kaksi kaivuuviikkoa olivat vieneet veronsa. Siinä pihaa niittäessä sain samalla trimmaus&kitkemis inspiraation. Vanha valkeakuulas sinnittelee pystyssä. Hoito- ja suoristusleikkausyritykset alkavat vihdoinkin näkyä. Puu on edelleen pystyssä ja elää mikä tärkeintä. Jotta se voisi entistä paremmin kitkin rikkaruohot puunjuurelta, kanttasin nurmialueen reunan ja trimmasin jo kukintansa melkein lopettaneen Juhannusruusun.

Aikas kiva ja nopea (noin 30 min) tapa saada siistimpää jälkeä pihaan.

Vaikka juhannussää suosikin pihanlaittajaa niin olisi kiva jos vähän edes lämpenisi.

Sillä kasvimaalla näyttää lohduttomalta. Siitä lisää myöhemmin.