Äitini on ommellut aina. Muistan lapsuuden reissut kangastehtaan tehtaanmyymälään, jossa myytiin palakankaita edullisissa ns. sokkosäkeissä. Iso muovikassillinen kankaita ja sitten kotona katsottiin mitä saatiin saaliiksi. Tämäkin kangas on jäänteitä noilta ajoilta. Ihanaisen 90-luvun havinaa..
Tätä tummansinistä ribbi-sekoitekangaspalaa pyörittelin pitkään käsissäni. Meinasin jo heittää kangaskierrätykseen, mutta sattumalta levittelin sitä vinottain ja ajatus huivista oli valmis.
Ja kun, Tyttöseltä puuttui ohut alkusyksyyn sopiva huivi oli suunnitelma melkein valmis.
Aluksi neidin mielipide oli, että kangas on liian synkkä. Kiitos eräässä ompeluryhmässä pyörineen videon, sain idean koristella huivin päät pienillä tupsuilla.
Haarukka-tupsu, ei toiminut puuvillalangalla, joten kokeilin perinteistä tupsun tekoa.
Lankana käytimme jämälankoja. Novitan wool'ia sekä bambu-puuvilla lankaa.
Apuna on käytetty häpeilemättä lapsityövoimaa pompulatehtailussa.
Pompuloita tehtiin useampia ja arvoisa raati valitsi yllätykselliset pinkit tupsut.
"Äiti, nyt riittäis tää kuvaaminen.."
