Kevättä ja kevyttoppatakin pika korjaus

Tämän viikon sääennuste näyttää uskomattoman hyvältä, jopa +25 astetta on luvattu keskiviikolle.

Vielä viime viikolla oli aamuisin luvattoman kylmä (+5- 8 astetta) ja vilukissalla käytössä kevyttoppatakki. Aina sattuu ja tapahtuu ja jostain tyttönen oli saanut takin selkämykseen noin 4 cm suuruisen palkeenkielen.

Mallailimme erilaisia silityskuvia selkään ja mikään ei tuntunut ensin sopivan/ peittävän kohtaa riittävän hyvin tai sitten silityskuvan keskitys olisi mennyt pieleen.

Sattumalta löysin eräästä kaupasta tähden mallisia silityskuvia.

Kolmesta tähdestä saimme sommiteltua Tyttöstä (ja äitiä) miellyttävän asetelman.

Kuvat silitin harson läpi alhaisella lämpötilalla ja hyvin ovat menossa kestäneet mukana.

Saa nähdä jääkö takki käyttämättä lämpenevien ilmojen vuoksi, mutta onhan sitten jotain mitä ottaa varalta Suomeen mukaan, kun parin viikon päästä tullaan käymään.

Samettista syksyä

Pitkään muokkaus-kasassa ollut samettitunika sai avaramman pääntien. Alkuperäisen kanssa olin jälleen omassa perusongelmassani - kaulukset ahdistivat.

Tykkään kyllä kauluspaidoista, mutta nämä olivat kohtalaisen jäykät ja malli tönkkö.

Nyt tunika on taas käyttö kunnossa ja päällä parasta aikaa.

 p.s. jos joku miettii, miksi kaikki vaatekuvat on kuvattu portaikossa, niin lienee talossa ainoa paikka missä on riittävästi valoa sekä paikka mihn saa kivasti viriteltyä jalustan oikealle korkeudelle (halukkaita kuvaajia kun ei ole aina paikalla).

Syyskesän paitis

Valkoiseen vaaarinpaita-tyyppiseen muunnokseen olen erittäinkin tyytyväinen. Haussa oli rento tunika legginssien ja neuleen kera kotiasuksi. Toimii.

Alla kuva paidasta ennen muokkauksia..

Samalla muokkasin luottotunikaani, lisäämällä sen v-aukkoon pienen kaitaleen. Näin paita on siveämpi, eikä alustoppia tms. enää tarvita.

Vaarinpaidan pääntietä on avarrettu (sovitettu ja avarrettu lisää-tekniikka). Hihoja lyhensin hieman kyynärpään alapuolelle, jotta saan kunnon käänteet. Rannekaitaleet purin ja tein niistä tampit hihojen suille pitämään käänteitä paikallaan.

Pääntei on kantattu keltavalko-raidallisella vinokantilla.

Korjausompelua

Joskus tulee tilanne, että niihin kaikista parhaisiin leggareihin tulee reikä, eikä niistä oikein voisi vielä luopuakaan. Näin kävi. Tyttönen tuli kysymään: voitko äiti pelastaa mun leggarit. No, kyllähän sitä sitten "pelastaa" parhaan kykynsä mukaan.

Onneksi muistin Pupu-leggareiden rusetin kautta Tehtaamon rusettiohjeen. Aivan loistava.

Ohjeella tehtiin Sydän-leggareihin uudet rusetit paikkaamaan korjattujen reikien jälkiä ja Pupu-leggareidin jo valmiit rusetit ompelin paremmin kiinni. Jotta paikkaus olisi kestävämpi ja parempi silitin joustavaa tukikangasta polvien kohdalle ennen ompelua. 

Näin tikki ei kovassa käytössä (lempi legginssit) revi kangasta rikki.

p.s. Harhauduin kuin vahingossa paikalliseen ompelukoneliikkeeseen. Sain sieltä mukaani Äitienpäivälahjan.. hih..